收藏
0
0
- 芬兰语
-
Finnish language（英语）
Suomen Kieli（芬兰语）
- 使用地区
- 芬兰、瑞典、挪威、爱沙尼亚等
- 使用人数
- 六百万
- 作为官方语言
- 芬兰、 欧盟、卡累利阿共和国
- 语 系
- 乌拉尔语系芬兰-乌戈尔语族
目录
与芬兰语最接近的亲属语言是爱沙尼亚语，卡累利阿语，外普斯语（Veps），吕德语（Lude），沃特语（Vote）和利沃尼亚语（Livonian）。这些语言使用于芬兰湾南部和东部区域。其中芬兰语和爱沙尼亚语使用最为广泛，词汇和语法也比较接近。经过短期练习之后，芬兰人和爱沙尼亚人可以相互听懂对方的语言。而芬兰语和匈牙利语关系较远，它们的亲属关系也只能根据历时语言学的背景来确定。一般来说，芬兰语与匈牙利语的距离，如同印欧语系的德语和波斯语的距离一样远。
芬兰语是一种黏着语，动词、名词和形容词都有格的变化，也是一种综合语，词与词之间的语法关系主要靠词本身的形态变化来表示，所以看其印刷的文字，即使是地名如“Beijing”其词尾有许多种变化。如“Beijingilainen” 是“北京人”，“Beijingissä”是“在北京”，“Beijingistä”是来自北京”。由于大多数欧洲语言都属于印欧语系，而芬兰语属于乌拉尔语系，因此造成了芬兰语单词词根和绝大部分其他欧洲语言差别很大，又因其语法非常复杂，所以被公认是极其难学的语言。由于该语言过于冷门，且学习难度极大，截至2015年，中国境内掌握芬兰语的人数不足百人。
例精察颈枣员文
Sinä et vastaa. Se on seikka, joka pysyy mielessäni melkein herkeämättä. Syyt tähän vaikenemiseen ovat ehkä sinusta riipumattomat, tai sitten eivät. Mutta minä jatkan kirj删旬驼oitta旬戒mista -- sen vapauden, minä itselleni sallin -- ja uskon, luotan -- no, siitä ei enempää!
管理机构: 芬兰语言研究所语言规划部[1]
ISO 639-2 fin
SIL FIN
最早的用芬兰语书写的文献出现于16世纪初叶，图尔库的主教迈克尔·阿格雷考拉（Mikael Agricola）用芬兰语翻译了《圣经》的一部分。但是直到16世纪，才有芬兰作家开始用芬兰语创作，但是重要的文献还是用拉丁语写作的。直到1809年芬兰还是从属于瑞典的，而之后一直到1917年芬兰则是沙俄的大公国。在芬兰从属于瑞典期间，芬兰语只是第二语言。直到1863年，在直接涉及芬兰语为使用语言的居民的事务时，芬兰语才被政府颁布与瑞典语具有同等地位。
阿格雷考拉用dh和d 代表浊舌齿擦音（相当英语中在this 中的th），用tz 和z 代表清舌齿擦音（相当英语中在thanks中的th），后来语音有所变化，舌齿擦音已经在芬兰语中消失，在东部方言中dh变成了j和v，在西部方言中变成了r或l，tz变成了ht 或 tt；他用gh 和g 代表浊软腭擦音，不过这个音也已经消失；他用Ch， c 或 h 代表清软腭擦音，这个音已经变成喉音h了；阿格里高拉创造了许多词，他用了大约8500个单词，有60%还在使用。
(一)芬兰语主要方言列表
(1)Western dialects
South-West dialects (lounaismurteet)
Tavastian dialects (hämäläismurteet)
Southern Ostrobothnian dialects (eteläpohjalaiset murteet)
Middle and North Ostrobothnia dialects (keski- ja pohjoispohjalaiset murteet)
Far-Northern dialects (peräpohjalaiset murteet)
Kven language
(2)Eastern dialects
Savonian dialects (savolaismurteet)
Savo Finnish.
South-Eastern dialects (kaakkoismurteet)
Karelian Finnish
(二)芬兰语方言总列表
(1)Western dialects
Southern-Western dialects
Proper Southern-Western dialects
Northern dialect group
Southern dialect group
Southern-Western middle dialects
Pori region dialects
Ala-Satakunta dialects
dialects of Turku highlands
Western Uusimaa dialects
Tavastian dialects
Ylä-Satakunta dialects
Heart Tavastian dialects
Southern Tavastian dialects
Southern-Eastern Tavastian dialects
Porvoo dialect group
Iitti dialect group
Southern Botnian dialects
Middle and Northern Botnian dialects
Middle Botnian dialects
Northern Botnian dialects
Peräpohjola dialects
Tornio dialects ("Meänkieli" in Sweden)
Kemi dialects
Kemijärvi dialects
Jällivaara dialects ("Meänkieli" in Sweden)
Ruija dialects ("Kven language" in Northern Norway)
(2)Eastern dialects
Savonian dialects
Northern Savonian dialects
Southern Savonian dialects
Middle dialects of Savonlinna region
Eastern Savonian dialects or the dialects of North Karelia
Kainuu dialects
Keuruu-Evijärvi dialects
Dialects of Middle Finland
Dialects of Päijät-Häme
Middle dialects of Keuruu-Evijärvi
Värmland Savonian dialects
Savonian dialects of Värmland (Sweden)
Southern-Eastern dialects
Proper Southern-Eastern dialects
Middle dialects of Lemi region
Middle dialects of Sortavala region (now in Russia)
Dialects of Ingria (in Russia)
A a |
B b |
C c |
D d |
E e |
F f |
G g |
H h |
I i |
J j |
K k |
L l |
M m |
N n |
O o |
P p |
Q q |
R r |
S s |
T t |
U u |
V v |
W w |
X x |
Y y |
Z z |
Ää |
Öö |
长音用双字母表示，比较清楚；
“NK”不发“N”音，类似于英语中的ng；
“H”在辅音前比在元音前发音更明显；
元音：a [ɑ]，å [ɔ]，o [o]， u [u]，ä [æ]([ɛ]/[ʲa])，ö [œ]([ø]/[ʲo])， y [y]([ʲu])，i [y]，e [e]
双元音：ai [ɑj]，oi ([oj]/[ɔj])，ui [uj]，äi [æj]([ɛj]/[ʲaj])，öi [œj]([øj]/[ʲoj])，yi [yj]([ʲuj])，ie [je]，ei [ej]，au [ɑw]，ou([ow]/[ɔw])
辅音：
b 例如：baari 酒吧
c 例如：celsius 摄氏
d 例如：pöydällä 在桌子上
f 例如：faarao 法老
g 例如：galleria 画廊
h 例如：heti 马上
j 例如：ja 和
q 例如：quickstep 快步
v 例如：vuosi 年
x 例如：x-kromosomi x染色体
z 例如：zoomata 拉近
k 例如：kuka 谁
p 例如：tapa 习惯
t 例如：mato 蠕虫
m 例如：loma 假如
n 例如：kana 母鸡
l 例如：kala 鱼
r 例如：kori 篮子
s 例如：käsi 手
芬兰语的基本规则是在词根的基础上加词尾。例如词根auto（汽车），通过在其后加词尾-i（“复数”的标志），-ssa（内格词尾），-si（属格词尾）和-kin（也，品词），可以构成“车的复数”autoi，“在车里” autossa，“你的汽车”autosi，和“汽车也”autokin。
虽然说词根上加词尾是许多欧洲语言的特点，但芬兰语在下述两个方面与大多数其它语言都不相同：
第一，一般来说，芬兰语比其它欧洲语言具有更多的格词尾（case ending）。格词尾一般相当于其它语言的前置词或后置词。如后缀-ssa，一般相当于英语中的前置介词“in”。芬兰语约有十四种格，而英语则只有一个所有格。
第二，在芬兰语中用格的地方，印欧语系语言则往往用一个单独的词来表示。例如芬兰语的属格后缀相当于英语的物主代词。芬兰语的一组特殊的词尾是小品词，它们总是位于其它所有词尾之后。很不容易说清楚它们确切表达什么含义，但它们具有很强的作用。例如表示强调语气、疑问语气和“也”的意思。
词汇：
语音：
芬兰语通常是将词尾加到词根上，这看似机械化，但事实上，当一定的词尾加上去的时候，词根常常是变化的，如词汇曲折规则变化如kpt的强弱变化。而语音的最难点是他的语音长度，不同的音长常常用来区别不同的词。例如：kansa-kanssa（人民-和…一起）, muta-muuta-mutta（泥-其它-但是）。
语法：
这是芬兰语学习的最难点。芬兰语的语法非常复杂，常用的格有十四种（部分格、属格、宾格、内格、出格、入格、所格、离格、向格、样格、变格、欠格、共格和具格），四种时态（现在时、过去时、现在完成时、过去完成时），四种语式（陈述式、条件式、可能式、命令式），四种不定式，小品词和动、静词的曲折变化等复杂的语法。而且其大多数格在我们通常会说的中、英文中并没有，尤其是部分格，很难从我们的语法里理解其具体定义。
芬兰语有两种形式，一种是通用形式yleiskieli，主要用于正式场合，如教堂弥撒、政治演讲以及新闻报道等，其书面形式叫kirjakieli，几乎所有的出版物都是用这种语言；另一种是口语Puhekieli，用于普通广播电视节目和一般人际交流、书信和网上聊天。
口语是自然语言发展变化产生的，通用语则是依据文学作品和文献，保留严谨的语法变格规则，这些规则有很多已经从口语中消失了，像许多代词和后缀都逐渐在口语中被弱化或省略了。在学校教学中教通用语，有许多孩子由于经常读书，已经将通用语作为他们的第一语言。
通用语 — 口语
he menevät — ne menee (他们走)
onko teillä — onks teil (他们有吗?)
emme sano — me ei sanota (我们不说)
(minun) kirjani — mun kirja (我的书)
kuusikymmentäviisi — kuus(kyt)viis (六十五)
tulen — tuun (我就过来)
väkeä — väkee (人们)
punainen — punanen (红色)
芬兰语的基本规则是在词根的基础上加词尾（词素和后缀）。例如“书”这个词，kirja，可以用后缀演变成kirjain（字母）、kirje（信）、kirjasto（图书馆）、kirjailija（作者）、kirjallisuus（文学）、kirjoittaa（写作）、kirjoittaja（作家）、kirjallinen（书面语的）、kirjata（写下、登记、记录）、kirjasin（铅字）等。
-ja/jä ： 作的人 (如 lukea = 读 → lukija = 读者)；
-lainen/läinen ： 住在某地的人 (可以做名词也可以做形容词) Englanti = 英国 → englantilainen = 英国人或英国的东西； Helsinki= 赫尔辛基 → helsingiläinen = 赫尔辛基人；
-sto/stö ： 集合 (kirja = 一本书 → kirjasto = 图书馆； laiva = 一只船 → laivasto = 海军、舰队)
-os/ös ： 表示动作的结果 (tulla = 出现 → tulos = 结果； tehdä 作 → teos = 作品的段落)
-ton/tön ： 反意 (onni = 幸福 → onneton = 不幸福； koti = 家 → koditon = 无家可归)
-kas/käs ： 性质 (itse = 自己 → itsekäs = 自私； neuvo = 劝告 → neuvokas = 随机应变)
由于至1809年，芬兰一直属于瑞典王国，芬兰还有6%的人口是瑞典族，1809年后属于沙皇俄国，所以从瑞典语来的借词最多，也有一些俄语借词。例如Raamattu（圣经）是从俄语来的，还有一些宗教词汇也是从俄语来的。芬兰语中有数百个直接借词，以及大量的译借词。
在现代，从英语来的借词增加了不少，主要在文化方面，从估计商贸、音乐、电影、文学以及互联网带来不少词汇。有的跨国公司如芬兰的诺基亚已经将英语作为公司中的第一语言，新的借词不仅排挤原来的芬兰语词汇，而且排挤早先的借词，如从瑞典语来的词汇treffailla=约会，已经被新的来自英语的deittailla取代。
也有的词汇是根据原有词汇合成的，如puhelin =电话（意思是“说话的东西”）、tietokone=计算机（意思是“有知识的机器”）、levyke =光盘（是从levy =盘子来的）、sähköposti = email（意思是“电子信箱”）。但是在口语中还有不同来源的词，如大软盘lerppu来自英语floppy，光盘romppu来自CD-ROM，但小软盘korppu来自芬兰语“饼干”，因为其形状像饼干。
人称\数、中文意思 |
单数 |
复数 |
中文意思 |
第一人称 |
minä |
me |
我，我们 |
第二人称 |
sinä |
te |
你，你们/您 |
第三人称 |
hän |
he |
他/她，他们 |
se |
ne |
它，它们 |
芬兰语只有一个不规则动词，即olla （是）。它的所有时态变位如下：
人称\形式 |
肯定形式 |
否定形式 |
我 |
olen |
en ole |
你 |
olet |
et ole |
他/它/她 |
on |
ei ole |
我们 |
olemme |
emme ole |
你们/您 |
olette |
ette ole |
他们/她们/它们 |
ovat |
eivät ole |
人称\形式 |
肯定形式 |
否定形式 |
我 |
olen ollut |
en ole ollut |
你 |
olet ollut |
et ole ollut |
他/它/她 |
on ollut |
ei ole ollut |
我们 |
olemme olleet |
emme ole olleet |
你们/您 |
olette olleet |
ette ole olleet |
他们/她们/它们 |
ovat olleet |
eivät ole olleet |
人称\形式 |
肯定形式 |
否定形式 |
我 |
olin |
en ollut |
你 |
olit |
et ollut |
他/它/她 |
oli |
ei ollut |
我们 |
olimme |
emme olleet |
你们/您 |
olitte |
ette olleet |
他们/她们/它们 |
olivat |
eivät olleet |
Minä puhun
我说
Sinä puhut
你说
Hän puhuu
他/她说
Me puhumme
我们说
Te puhutte
你们说
He puhuvat
他们/她们说
第二组动词以-da/dä结尾。以动词syödä（吃）为例，变位规则如下：
Minä syön
我吃
Sinä syöt
你吃
Hän syöt
他/她吃
Me syömme
我们吃
Te syötte
你们吃
He syövät
他们/她们吃
第三组动词以双辅音加 -a/ä结尾。以动词kirijoittaa（写）为例，变位规则如下：
Minä kirijoitan
我写
Sinä kirijoitat
你写
Hän kirijoittaa
他/她写
Me kirijoitamme
我们写
Te kirijoitatte
你们写
He kirijoittavat
他们/她们写
第四组动词以-ta/tä结尾。以动词haluta（想要）为例，变位规则如下：
MInä haluan
我想
Sinä haluat
你想
Hän halua
他/她想
Me haluamme
我们想
Te haluatte
你们想
He haluvat
他们/她们想
英语
芬兰语
Welcome
Tervetuloa
Hello
Terve,Hyvää päivää,Päivää,Moi,Hei
Haloo?
How are you?
Response
Mitä kuuluu?Kuinka voit?
Hyvää kiitos, entä sinulle?
Long time no see
Pitkästä aikaa
What's your name?
My name is ...
Mikä sinun nimesi on?
Nimeni on ...
Where are you from?
I'm from ...
Mistä olet kotoisin?
Olen kotoisin ...sta
Pleased to meet you
Hauska tavata
Good morning
Hyvää huomenta/ Huomenta
Good afternoon
Hyvää päivää/ Päivää
Good evening
Hyvää iltaa / Iltaa
Good night
Hyvää yötä/ Yötä
Goodbye
Näkemiin/ Moikka
Good luck
Onnea!
Cheers/Good health!
Kippis!
Terveydeksi!
Have a nice day
Hyvää päivänjatkoa
Bon appetit
Hyvää ruokahalua!
Bon voyage
Hyvää matkaa!
I don't understand
En ymmärrä
Please speak more slowly
Puhuisitteko hieman hitaammin?
Please say that again
Sanotko uudelleen, kiitos?
Please write it down
Kirjoita se ylös, kiitos?
Do you speak Finnish?
Yes, a little
Puhutteko suomea?
Kyllä, vähän
How do you say ...
in Finnish?
Miten sanotaan ... suomeksi?
Excuse me
Anteeksi!
How much is this?
Paljonko tämä maksaa?
Sorry
Anteeksi
Thank you
Response
Kiitos/Kiitoksia oikein paljon
Eipä kestä, Eipä kestä kiittää
Where's the toilet?
Missä on vessa? Missä vessa on? Missä WC on?
This gentleman/lady
will pay for everything
Tämä neiti/herra/rouva/herrasmies maksaa kaiken
Would you like to
dance with me?
Haluaisitko tanssia kanssani?
I love you
Mä rakastan sua。
Get well soon
Parane pian
Leave me alone!
Jätä minut rauhaan!
Help!
Apua! Auttakaa!
Call the police!
Soittakaa poliisille! Soittakaa poliisi!
Merry Christmas
and Happy New Year
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta
Happy Easter
Hyvää Pääsiäistä / Iloista pääsiäistä
Happy Birthday
Hyvää syntymäpäivää
One language
is never enough
Yksi kieli ei ikinä riitä / yksi kieli ei koskaan riitä
My hovercraft
is full of eels
Ilmatyynyalukseni on täynnä ankeriaita
芬兰语
英语
perhe
family
vanhemmat
parents
äiti
mother
isä
father
lapsi
child
poika
boy
tytär
daughter
sisarus
sibling
veli
brother
sisko/sisar
sister
serkku
cousin
-orpana
cousin
-nepas
cousin
pikkuserkku
second cousin
-sokeriserkku
third cousin
-varttiserkku
third cousin
-sirpaleserkku
fourth cousin
suvunsuku
distant relative
setä
father's brother
eno
mother's brother
täti
aunt
veljenpoika
nephew
-sisarenpoika
nephew
-sisarenpoika
sibling's son
sisarentytär
niece
-veljentytär
niece
-sisarentytär
sibling's daughter
isovanhemmat
grandparents
isoäiti
grandmother
isoisä
grandfather
isoisoäiti
great grandmother
isoisoisä
great grandfather
lapsenlapsi
grandchild
pojanpoika
son's son
tyttärenpoika
daughter's son
pojantytär
son's daughter
tyttärentytär
daughter's daughter
lapsenlapsenlapsi
great grandchild
käly
sister-in-law
lanko (suoveri)
brother-in-law
vävy
son-in-law
miniä
daughter-in-law
appivanhemmat
parents-in-law
appi
father-in-law
anoppi
mother-in-law
puoliso
spouse
(avio)mies
husband
vaimo
wife
月份
1.tammiku
2.helmikuu
3.maaliskuu
4.huhtikuu
5.toukokuu
6.kesäkuu
7.heinäkuu
8.elokuu
9.syyskuu
10.lokakuu
11.marraskuu
12.joulukuu
星期
1.manaantai
2.tiistai
3.keskiviikko
4.torstai
5.perjantai
6.lauantai
7.sunnutai
季节
1.kevät
2.kesä
3.syksy
4.talvi
数字
芬兰语
0
nolla
1
yksi
2
kaksi
3
kolme
4
neljä
5
viisi
6
kuusi
7
seitsemän
8
kahdeksan
9
yhdeksän
10
kymmenen
11
yksitoista
12
kaksitoista
13
kolmetoista
14
neljätoista
15
viisitoista
16
kuusitoista
17
seitsemäntoista
18
kahdeksantoista
19
yhdeksäntoista
20
kaksikymmentä
21
kaksikymmentä yksi
22
kaksikymmentä kaksi
23
kaksikymmentä kolme
24
kaksikymmentä neljä
25
kaksikymmentä viisi
26
kaksikymmentä kuusi
27
kaksikymmentä seitsemän
28
kaksikymmentä kahdeksan
29
kaksikymmentä yhdeksän
30
kolmekymmentä
40
neljäkymmentä
50
viisikymmentä
60
kuusikymmentä
70
seisemänkymmentä
80
kahdeksankymmentä
90
yhdeksänkymmentä
100
sata
1000
tuhat